0

Jazzin kultaiset vuodet

Jazzin kulta-aika sijoittuu 1920 ja 1930-lukujen Amerikkaan, jolloin musiikkityyli, ja siihen liittyvä tanssi kulttuuri, ottivat tiukan otteen kansakunnan sydämistä. Jazzin syntymällä oli pitkät vaikutukset paitsi länsimaiseen populaarikulttuuriin, myös yhteiskunnan yleisiin asenteisiin. 1920-luku oli ekonomisesti voimakasta, luoden pohjan Amerikan nuorten aikuisten hedonistiselle käyttäytymiselle.

Jazzin kotiseutu on Amerikan New Orleans kaupunki, jossa musiikkityyli muokkautui tunnistettavaan muotoon Eurooppalaisten ja Afrikkalaisten vaikutteiden kohdatessa. Huumaava rytmi, laulun improvisaatio, ja blues vaikutteet omaksuttiin Afrikkalaiselta väestöltä. Eurooppalaiset vaikutteet tulivat peliin tyypillisten orkesterisoittimien muodossa, ja tavassa harmonisoida näiden äänet laulun kanssa. Alkuaikoina orkesterien jäsenet olivat hyvin pitkälle afroamerikkalaisia, ja kuten arvata saattaa, musiikkityyli levisi laajalti Amerikkaan vasta valkoisten Amerikkalaisten liittyessä bändeihin. New Orleansin jälkeen Jazzin keskus paikoiksi kehittyivät New York ja Chicago, ja yhtyeiden kokoonpanot olivat pitkälle sekoitus mustaihoisia ja keskiluokkaisia valkoisia soittajia.

New York ja Jazz aika

1920-luvulla Amerikassa vallitsi kieltolaki, joka tarkoitti että alkoholin myynti oli virallisesti kielletty maassa. Tämä ei kuitenkaan lopettanut sosiaalisten luokkien juoman tarvetta, ja suurissa kaupungeissa aukesi useita laittomia speakeasy juottoloita, joihin palkattiin pieniä orkestereja asiakkaita viihdyttämään. Useat näistä orkestereista päätyivät soittamaan jazz musiikkia, mikä loi paheellisuuden maineen musiikki tyylille.  Jazzin suosio auttoi useiden mustaihoisten artistien nousua valtavirtaan, 20-luvun puoliväliin mennessä Louis Armstrong, Ella Fitzgerald, Duke Ellington, ja Count Basie olivat suosittuja myös valkoisten musiikinystävien levylautasilla.

1930-luvulla radioiden koti käyttö yleistyi, ja tämä levitti jazzin sanomaa yhä laajemmalle kuulija kunnalle. Siinä missä useimmilla ei ollut mahdollisuutta kuunnella orkestereita klubeilla, tai tanssilavoilla, radion kautta sävelet levisivät tavallisten amerikkalaisten olohuoneisiin. Nuoriso otti musiikin omakseen, ja käytti sen vaikutteita kapinoidessaan vanhempia ikäluokkia vastaan. Big Band musiikki otti lopulta ohjat käsiinsä valtaväestön keskuudessa, ja jazz levisi useisiin eri tyylisuuntiin, joita edelleen soitetaan varsinkin taiteellisemman kuulijakunnan keskuudessa.

Legendaariset jazz artistit musiikin uranuurtaja

Trumpetisti ja laulaja Louis Armstrong muutti jazzin luonnetta 20-luvulla helpommin ymmärrettävään suuntaan. Sovituksia standardisointiin, ja samalla katosi suuri osa New Orleans tyyppisestä kakofoniasta, joka oli saanut paljon kritiikkiä musiikki journalisteilta. Armstrong toi jazz sovituksiin myös pitkät soolo osuudet, joiden tunnelmallisuus auttoi jazzin suosion nostamisessa suuren yleisön silmissä.

Armstrong oli syntyjään New Orleansista, josta hän päätyi monien mutkien kautta Creole Jazz Band -orkesterin mukana New Yorkin humuun. Armstrong sai ensimmäiset musiikilliset vaikutteensa synnyinkaupunkinsa bordelleissa soittaneilta jazz bändeiltä, ja hän liittyi kaduilla soittavaan kvartettiin ollessaan 11 vuotias. Köyhissä oloissa kasvanut Armstrong lähetettiin lastenkotiin 1912, ja vaikka olot paikassa olivat kurjat, hän tapasi siellä myös ensimmäisen musiikin opettajansa Peter Davisin. Koulukodin jälkeen Armstrong hakeutui orkesterimuusikon töihin, ja tehtyään pestin New Orleansin jokilaivoilla, jona aikana hän oppi nuottien lukutaidon. Jokilaivoilta Armstrongin ura vei hänet Chicagon kautta New Yorkiin, ja hänen uransa jatkui 60-luvun loppuun saakka, jolloin mies joutui hiljentämään vauhtia terveydellisten ongelmien vuoksi. Armstrong oli tässä vaiheessa lähes 70 vuotias.

1920-luvulla nuoret naiset omaksuivat flapper muodin. Hameiden helmat ja naisten hiukset lyhenivät, esiaviollinen seksi yleistyi, ja päihteet olivat normaali osa illanviettoa. Pinnallisten muutosten lisäksi naiset ottivat itselleen enemmän poliittista valtaa, ja jazzin myötä pinnalle nousi useita itsenäisiä naismuusikoita. Yksi ylipäätään tunnetuimmista naislaulajista on varmasti Ella Fitzgerald, Jazzin kuningatar, jonka ura sai alkunsa Harlemin kaupunginosan kaduilla. Fitzgeraldin pitkä, ja kaupallisesti menestynyt ura raivasi tietä hänen jälkeensä tulleille naispuolisille artisteille, ihonväristä riippumatta.

June 18, 2018

© Psychedelica 2017