0

Suomijazzin kehitys kulki usean musiikkityylin kautta

Suomessa on vahva jazz-kulttuuri, joka alkoi kehittyä 1920-luvulla. Alku on takkuista, mutta nykyään hallussa ovat sekä rytmit että improvisaatiot. Suomessa puhuttiin jazz-musiikista ensimmäistä kertaa vuonna 1919, mutta aluksi sanan merkitys oli varsin epämääräinen. Musiikki oli Suomessa vielä varsin tuntematonta, eikä saatavilla ollut ulkomaisia levyjä. Tämän takia myöskään paikalliset yhtyeet eivät olleet varmoja, miten tätä uutta musiikkityyliä pitäisi tulkita. Asiasta teki entistä hankalamman se, että jazz on luonteeltaan kuulonvaraista musiikkia, jota on melko lailla mahdotonta opetella vain nuoteista. Oppiakseen soittamaan sitä olisi pitänyt päästä kuulemaan myös alkuperäisiä esityksiä.

Modernia kaupunkilaisten musiikkia

1920-luvun lopulla jazz-musiikkia pidettiin käsitteenä modernina ja kaupunkilaisena. Termillä voitiinkin viitatta oikeastaan mihin tahansa moderniksi koettuun musiikkiin, jossa käytettiin rumpuja. Tuolloin Suomessa saavutti suurta suosiota saksalainen ”melujazz”, jossa käytettiin runsaasti ääniefektejä kuten erilaisia rumpuja, kilistimiä ja jopa aseen laukauksia. Suomessa musisoivat tuolloin ainakin Hannes Konnon ”Suomi Jazz Orkesteri”, Hugo Huttusen ”alkuperäinen King of Jazz -orkesteri” ja ”Saxophon Jazz band Jambo”. Nykyään minkään näiden yhtyeiden musiikkia ei kuitenkaan luokiteltaisi varsinaisesti jazziksi.

Haastavinta suomalaisille jazzissa oli aivan uusi ja erilainen rytmikäsitys. Ennen tätä, aina 1800-luvun loppuun Suomessa oli vallinnut lähes yksinomaan saksalais-venäläinen musiikkitraditio. Suomalaiset pitivät saksalaisista marsseista sekä venäläisistä valsseista. Näitä soittaessaan muusikot korostivat aina ensimmäistä ja kolmatta iskua ja tästä angloamerikkalaisten rytmimusiikin svengaava ote poikkesi tietenkin täysin. Vaikka jo 1920-luvulla suomalaiset tanssiyhtyeet olivat ottaneet ohjelmistoonsa myös jazz-kappaleita, niitä soitettiin suoraan nuoteista eikä lopputulos kuulostanut rytminsä puolesta jazzilta.

Rytmioppia amerikansuomalaisilta muusikoilta

Tärkeä käännekohta suomalaisen jazzin historiassa oli vuosi 1926. Tuolloin Helsinkiin saapui laiva S/S Andania, jossa matkusti mukana laivan oma yhtye, amerikansuomalaisista nuorista koostunut Andania Yankees. Yhtye oli omaksunut afroamerikkalaisen rytmikäsityksen ja vihdoin suomalaisetkin pääsivät kuulemaan, miltä svengaava angloamerikkalainen rytmimusiikki todella kuulosti. Yhtye viipyi Helsingissä muutaman kuukauden ja piti tuona aikana lukuisia konsertteja. Andania Yankeesin ohjelmistossa oli monia samoja kappaleita, joita suomalaisetkin tanssiyhtyeet olivat yrittäneet jo nuoteista omaksua, mutta nyt ne soivat hitaammin ja svengaavammin.

Rytmin lisäksi jazzissa olennainen elementti on improvisaatio. Myös tällä osa-alueella Andanian muusikot osoittivat lahjakkuutensa ja opettivat tätä myös suomalaisille muusikoille. Erityisen tärkeänä sanansaattajana jazzin elementtien osalta toimi klarinettia ja saksofonia soittanut Tommy Tuomikoski, joka jäi lopulta Suomeen useaksi vuodeksi ja soitti useissa eri kokoonpanoissa.

Haitarijazzin ensiaskeleet

1920-luvun puolivälissä alkoi kehittyä myös aivan omanlaisensa haitarijazz. Tyyliä kehitti erityisesti suosittu Dallpé-yhtye, joka keskittyi soittamaan fokseja soittiminaan haitari, banjo, viulu sekä rummut. Yhtyeen kokoonpanon kasvaessa mukaan liittyivät myös saksofonit ja marimba. Tuolloin musiikki alkoi myös muistuttaa enemmän jazzia. 30 vuotta myöhemmin, 1960-luvulla musiikkityyli nimettiin humpaksi ja se saavutti suomalaisten keskuudessa suuren suosion.

1930-luvun Suomessa soivat haitarit ja jazz

1930-luvulla suomalainen haitarijazz kehittyi rytmiikaltaan notkeammaksi erityisesti Kauko Viitamäen, Teuvo Suojärven ja Matti Viljasen ansiosta. Viljasin haitarinsoittoa kuvataan orkestraaliseksi ja erityisesti hänen soinnutuksensa keräsi kehuja. Suomessa tuohon aikaan soittaneista jazzyhtyeistä taitavimpia olivat Ramblers, jonka johtajana toimi pasunisti Klaus Salmi sekä Rytmi-Pojat, jonka kokoonpanoon kuului myös ”Suomen Louis Armstrong” eli trumpetisti ja laulaja Eugen Malmstén. Molempien yhtyeiden musiikkityyli muistutti enemmän ragtimea kuin swingiä ja niihin kuuluivat lyhyet, improvisoidut soolot. Vuonna 1931 Ramblers-yhtye levytti iskelmän ”Muistan sua, Elaine” jossa soivat myös Tommy Tuomikosken ja Klaus Salmen soolot. Näiden ansiosta sitä pidetään yhtenä Suomen ensimmäisistä jazz-levytyksistä.

September 23, 2017

© Psychedelica 2017